Kutsun puolisoani Kapteeniksi ta Iraqiksi. Hän on tosi ekonominen ihminen ja minä taas en hänen mielestään. No johtunee siitä että ensimmäisenä avioliittokuukautena laitoin menemään viisinumeroisen summan, joka alkoi 2:lla, ihan ei mihinkään. Ne vaan meni jotenkin. No meni niistä lähes 2000 terveydenhoitoon tai sairaudenhoitoon oikeastaan.
Hän on sivaltanut mua kahdella lausahduksella, vieläpä ihan hymysuin, en pitänyt lausahduksista. Tai kyllä mä jotenkin pidin tästä "minä olen aina ollut tarkka rahasta, mutta nyt kun sinä olet vaimoni, mitä minä rahasta välitän, kunhan sinä olet onnellinen!" Viisas mies! That's my love!
Toinen mua ei miellyttänyt tippakaan, koska olen luullut olevani täydellinen juuri tuohon tehtävään ja Kapu romutti haaveeni.
Hän sanoi "Jos sinä olisit jonkun maan taloudesta vastaava ministeri, se maa olisi konkurssissa alta aikayksikön!" Mitä hemmettiä se tuollakin tarkoittaa?? Mä olisin se rehellinen talousministeri jota ei lahjottaisi ja joka ei laittaisi rahoja omaan taskuun, enkä myöskään antaisi urakoita tuttavilleni vaan kilpailuttaisin urakoitsijat läpi. Eihän toki tätä kuulemma tarkoittanutkaan vaan että shoppailisin rahat heti loppuun.
Mä olen taloudellinen ihminen, no en nyt mikään talousihme, mutta kuitenkin jotain sinnepäin. Todistan sen teille.
Tänäänkin lähdin paikalliseen Itäkeskukseen, Torppiin shoppailemaan 4 tonnia plakkarissa. Olin harkinnut raaskinko ostaa kivunhoitooni tarkoitettuja laastareita, jotka maksavat 700 kr/ 10 kpl. Siis ihan hirveä hinta mun mielestä, koska ne ei kuulu korvattaviin. No mäpä päätin nyt olla se talousihme ja menin Mc Donalsiin syömään kisapaketin nugetteja kivunhoidoksi! Säästin siis 621 kr! Eikä siinä kaikki.
Mun piti ostaa itelleni ja tyttärelleni huivia, hanskaa, hattua ja talvikengät, sillä täällä on jääkausi. Mutta, koska kaikki nätit saapikkaat maksoi about 600 kr, päätin etten tuhlaa. Ostin vain sellaisesta nurkkauksesta jossa kaikki maksaa 10 kr kappale kympin rojuja. Ne maksoi 300 kr. Ajatella taas mikä säästö, mun ja tytön saapikkaat ois maksanut 1200 kr ja mä selvisin kaupasta ulos 300 kr:lla! Kyllä mä sanoisin että on ekonomia hallussa, vaikka tosin eihän mulla ollut tietty saapikkaitakaan kun kaupasta poistuin, mutta so what, huomennahan on taas uusi päivä. Menen huomenna Miriamin kanssa yhdessä "säästämään" Torppiin.
Sitten mä kävin Lidlissä, muuten, musta tuntui ihan että ne olis vaihtannu sen paikkaa viikon aikana kauemmas bussiasemalta! Se oli tosi kaukana. No mutta asiaan. Olin jo päättänyt ostaa mulle, Kapteenille ja Miriamille pyjamat, siis 3 x 100 kr, mutta en sitten langennutkaan kiusaukseen vaan ostin vaan 100:lla pörrösukkia! Taas mahtava säästö!
Sitten kun Miriam tuli koulusta, lähdin hänen kanssa lähipizzeriaan, kun hän saa perjantaisin ostaa sitä mitä mieli tekee ja Kapteeni kustantaa. Miriam sitten valitsi kebabia ranskalaisilla. Siinä odottaessa mä sitten aloin kuolaamaan taas, ja päätin syödä kebebrullan, koska edelleenkään en ole ostanut kipulaastareita ja olen siis säästänyt mahtavasti. Sinne pizzeriaan upposi 140 kr ja jätin mieheni nuolemaan näppejään koska a) hän ei pidä lihasta b) säästän.
Ja jos ja kun mulla on rahaa hintsusti, kyllä mä ihan taion pöydän koreeksi aina. Jos mulla on vaan pari tonnia, mä kyllä taiteilen sillä hetken.
Seuraavan kerran kun mun rakas ja kunnioitettu Kapteenini sanoo minua tuhlariksi, käännän tämän tekstin ruotsiksi, niin jopas on Iraqilla ihmettelemistä. Ihmettelen vaan jos ei mun status muutu tuhlarista taloudelliseksi. Silloin on jo jossain muussa vikaa kuin minussa. Näin sen on oltava.
Olkaa taloudellisia rakkaat ystävät, minulta voi aina kysyä vinkkejä miten säästää enemmän. ;)
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar