Varoitus pyytämisestä ja saamisesta

Muistutan toisinaan miestäni kun hän toivoo tai pyytää asioita itselleen tai elämäänsä. Sanon hänelle "Ole varoivainen sen kanssa mitä pyydät - ehkä saatkin sen!" Ja mielessäni jatkan "ja miten suu sitten pannaan". Ainakin yhden hänen toiveen kanssa, olen epäileväinen että hänelle kävisi huonosti, mutta siitä jokus toisten.


No teidättehän sen vanhan sanonnan "suutarin lapset kulkee ilman kenkiä", se päti tänäänkin neuvoissani. Lankesin omaan kuoppaani. Pah.


Mulla on  menossa tämän "linnunpöntön" keittiön suurpesu muuttoa silmälläpitäen. Ennen mun tuloa tähän huusholloiin hengettäreksi tai "pelastavaksi enkeliksi" ihan viime hetkillä, Kapteeni oli lutrannut oikein ronskisti öljyn kanssa seiniä.

Hän ei pidä paljosta öljystä ruuassa, joten ihmettelen että miksi hän on sitä sitten seinille asti lutrannut. No ei se mitään, JOS kyseessä olisi tavaliset seinät! Mutta kun joku neropatti on laittanut keittiöön tapetit aina hellan viereen asti ja hellan taakse jonkun kovalevyn, ei edes maalattua sementtiä, siitä selviäisin kyllä.


Sanoinkin tuossa aamurauhassa Kapulle että ottaa hän kauniisti  pesusienen käteen ja alkaa hankaamaan, sillä mun kädet ei tuohon hankaamiseen kykene. Siihen loppui rauha tässä talossa.


Kapteeni sanoi että "(ne tavanomaiset alkulirkutukset habibi yms jätän pois) talossa on miesten ja naisten työtä ja tuo kyllä kuuluu sun töihin." Anteeksi vaan, mutta Kapteeni ei todellakaan tunne vaimoaan. Hah hah haa.


Aloitin luennon aiheesta miten rakas Profeettamme Muhammed SAAS, maailman viisain, rakastavin ja paras mies ja muslimi toimi omassa elämässään vaimojensa kanssa. Siitähän on kiitettävästi tietoa.


No Kapteeni kuunteli sujuvasti leveä hymy huulillaan, koska hän on otettu aina kun luennoin islamista. Ja siitä, että osaan aina ajoittaa kunkin luennon täydellisesti aikaan ja paikkaan sopiviksi.


Joku ilkeä voisi sanoa että tarkoitusperiini sopiviin hetkiin, muttei Kapteni. Hän ei sano noin pahasti. Nauraa vain koko valkoisella hammasrivillään ja kuuntelee.


Hän kieltäytyi vedonten vaikka minkälaisiin perusteisiin, johon mä ilmoitin että mun vaimon velvollisuuksiin ei kuulu islamissa mitään tälläisiä tehtäviä. Sanoin myös ettei seinää ja hellantausta tarvitse pestä, pyydän kiinteistöyhtiötä lähettämään laskun maalauksesta.


Kapteeni otti heti siivousASEET käyttöön. Mitenkäs muuten, armeijalaisia ja Kapteeni kun on.

Tuhottuaan ison pesusienen, käytössä on veitsi ja hammasharja....

Tiskiharja ostoslistaan...

Ja hymysuin eteenpäin...pyysin jo lopettamaan muttei enään tehonnut, koska "habibty sä olet oikeessa, me aletaan tehdä tämä joka viikko!!!! Eiiiiiiiiii....please....menin olohuoneeseen sohvalle peiton alle...

Silti näky ei kadonnut vaan muuttui painajaismaisemmaksi!

Tässä Kapteeni "huuhtoo" seinää ja mä anon jo epätoivoisella äänellä että lopeta..........seinä on hyvä.

Tässävaiheessa hermoni ovat ihan riekaleina! Ounastelen vesivahinkoa, homehtumista ja kaikkia katastrofeja mitä olla voi. En myöskään ilahdu siitä että koko keittiöpn lattia lainehtii "huuhteluvedessä"...Mua itkettää jo tässä vaiheessa silminnähden ja kirkun miehelleni, josta hän ymmärtää siirtyä lievempiin aseisiin.

Hammasharjalla ei luulisi saavan korvaamatonta vahinkoa aikaan...mutta veitsi on jo toinen juttu. Rento asento muuten, luulen että Kapteeni tajusi antaneensa minulle ajattelemisen aihetta...

Hermostuin kamalasti ja anelin Kapteenia menemään moskeijaan heti. Väärä ajoitus. Hän ehti rukoilla asrin ajallaan vaan kotona. Sen jälkeen johdattelin hänet hellästi päivälevolle "kun on vapaapäiväkin, alby".

Huoh!!! Kapteeni nukkuu. Itse olen FINISH! En suomalainen vaan loppu.

Lupaan itselleni etten ikinä, i k i n ä  sotke Kapteenia siivoukseen. Hän (naisten hemmottelema mies) ei kertakaikkiaan  o s a a  siivota. Ei, ei  ja ei.

Lupaan itselleni etten pyydä häntä enään auttamaan. Pidän tästälähtien lujasti kiinni "miesten ja naisten töistä" mitä ne sitten ovatkaan.

Eläköön miesten ja naisten välinen ero!

Mutta minun olisi pitänyt varoa mitä pyysin, kuten niin kernaasti muitakin opetan,  sillä tämä oli malliesimerkki siitä että sain mitä pyysin.

Ja katastrofin ainekset leijuvat yhä ilmassa.