Esittely

Rakkaat ystävät.
Päätin aloittaa oman blogin systä, että siten ne jotka eivät halua lukea pitkiä mietteitä FB:ssä, voivat tulla lukemaan tänne mun ajatuksia ja keskustelemaankin, jos sen vaan blogi sallii.

Aluksi pyydän teitä, olkaa avarakatseisia kirjoitus ja kielioppivirheitäni kohtaan, käytän päiviyttäin 4 kieltä ja mitään niistä en osaa enää kunnolla. Nyt asiaan.

Tässä olen minä 48-vuotias käännynnäinen (11v. sitten) muslimi alunperin Porvoosta.

Nimiä on monta, nyt ja lopullisesti inshallah olen Hind, viranomaisille Dimma  tai Alexandra, lapsilleni , äidilleni ja sen puolen sukulaisille olen Satu. Monille rakkaille muslimisiskoille olen yhä Aissa, (Malmin) Aisha tai Maissa-täti.Joten ei kannata välittää nimien kakofoniasta.

Tässä on rakas puolisoni Abdullah 50 v. (ja loputon lista nimiä=sukulinja) Ollaan oltu vajaa kaksi kuukautta naimisissa ja hänen luokse mä muutin tänne Uddevallaan, jossa  on jo jääkäusi alkanut.

Mä muuten kunnioitan mies-sukupuolta ja olen ihan vakaasti sitä mieltä etten voi elää ilman miestä sillä me täydennetään toisiamme. Ja on siinä yhteiselossa sekin, että ei ikävysty, koska on aika usein koetuksella tuo kunnioitus ja ymmärtämys. Miehillä kun tunnetusti on taito saada naiset tolaltaan, kaikessa rakkaudessa.

Tässä on rakasta rakkaampi tyttäreni Miriam, 17 vuotta, tuntee myös nimen Maryam jonka on saanut koulussa. Miriam on ihana, hyväsydäminen tyttö, joka voi ajaa minut huluuden partaalle hetkessä draamallaan. Miriam on autistinen nuori neito, toimii useassa asiassa korkealla tasolla. Sitten on alueita jotka toimii  vajeella tai toimii valtavan  tsempaamisen tuloksena jotenkin ja silloin Miriam on aina hyvin vihainen kun joutuu venymään meidän tavallisten pulliaisten konsteihin. Miriamilla on oma fantasiamaailma, jossa elää kamala porukka ihmisiä/otuksia ihan koko sukuineen. Siellä Miriam viihtyy parhaiten ja niin minun kuin miehenikin on parasta viihtyä jossain määrin. Nuo fantasiaporukka kuuluu siis meidän perheeseen ja jokapäiväiseen elämään. Meidän perheessä ei ikävystytä!

Ja tässä on meidän kulta, rakas, vauva Shaima s.09/02/2010. Shaimalla on taito kietoa ihmiset häntänsä ympärille ja lumota. Aika viisas kissa, joka tietää taatusti miten rakastettu ja kaunis on. Meillä on myös lyhytaikaisempia lemmikkejä Shaiman kavereina aina kun Shaima mieheni avustuksella saa niitä salakuljetettua kotiimme. Myyrä, koppakuoriaianen (2cm) ja lukuisia kastematoja, kun Shaima kuulemma tykkää katsella kun ne kiemurtelee. Shaima vie miestäni kuin pässiä narusta.

Sitten jollaintasolla mun perheeseen kuuluu 3 aikuista poikaa ja 3 lastenlasta.
 .
Äiti on ihan oma lukunsa, hänestä tulette täällä vielä kuulemaan paljon. Ihana Äiti. Kaksi siskoa ja kaksi veljeä, kaikki mua vanhempia. Serkkuja muutama. Sisarusten lapsia, tarpeeksi.

Siis asumme mieheni, Miriamin ja Shaiman kanssa Uddevallassa Ruotsissa. Minä olen asunut jo 6 vuotta Sveanmaalla, lähes koko aikani Malmössa.
Uddevalla on 45 000 asukkaan pikkukaupunki Norjan rajan läheisyydessä. Muslimeita täällä asuu muutama tuhat.  Meidän lähiössä valtavasti, enimmäkseen Iraqin pakolaisia.

Tässä alkuesittely. Koittakaa kestää mun juttuja tai ainahan vopi painaa tuolta oikeesta yläkulmasta tuota pientä rastia ja sulkea sivun.

Allahin siunausta kaikille!