tisdag 14 december 2010

Elämää

Assalama kaikki lukijani!

On ollut niin muutoksia täynnä tämä elämä etten ole saanut blogattua yhtään. On tuntunut vaikealta kirjoittaa.

Ensin oli se hirveä hässäkkä poikani sairastumisen kanssa, mutta luulen että sekin opetti meille kaikille perheenjäsenille paljon. Alhamdulillaah, Jumala on suurin.

Kun tulin sieltä Suomesta, Jossa muuten olin rakkaan Huda siskon hemmoteltavana ja tapasin Imaninkin ex tempore, tulin tähän uuteen asuntoomme lapsineni. Kapteeni jäi vanhaan yksiöön.

Tuntuu siltä että yhdessä asumisemme on tullut siihen pisteeseen, ettemme enää suunnittele sitä vaan asumme tahoillamme. Tämän takia aikanani ajattelin että toisen vaimon osa sopii minulle hyvin.

Mun perheeni on vaativa ja siihen on vaikea hypätä vieraan sisään. Eikä siihen varmasti niin vain pääsekään. Se vaatii erityisiä taitoja, muunmuuassa Isän-, opettajan-, psykologin- ja elämäntaitoja. EXäni oli perfect tuohon rooliin, tietysti 4 lapsen isäkin kun oli ja elämää nähnyt muuallakin kuin Libanonissa. Subhaan Allah, se oli hyvää aikaa. Ylistys Allahille.

Kapteenihan on kiltti ihminen, muttei ole isä-koulua vielä käynytkään, sotilashenkilö joka näkyy hänen komennoissaan ja tyypillinen patriarkaalisen vanhanhoillisen yhteiskunnan ja kasvatuksen edustaja. On sillä varmaan ollut miettimistä minun kanssani, heh heee. Lisäksi akateemikkona hän on tyypillinen hajamielinen professori-tyyppi. Ei mikään helppo tehtävä herätellä toista tähän arkeen.

Mäkin olen tehnyt isoja näkyviä ratkaisuja elämässäni ja niitäkin on varmaan vaikea sulatella.

Mutta yhtä mä ihmettelen. Kun kaikki näyttää olevan niin tarkoitettua ja Allahin johdatus tuntuu olevan asian päällä, niin miksi se sitten onkin ihan jotain muuta se lopputulos? Ihmettelen. Ja olen aika pettynytkin nyt kun silmät on auenneet. Alkuun oli vain shokki, jonka takia kai räyhäsin niin paljon. No ylistys Allahille maailmojen valtiaalle.

Kiitos teille kaikille ystävilleni kun olette olleet rinnallani kaikkissa myrskyissä. Allah teitä kaikkia siunatkoon.

Mähän olen asunut vuosia Malmössä ennen tätä mun muuttokierrostani. Olen alkanut etsimään sieltä taas auntoa. Jos Allah suo, muutamme sinne lapsien kanssa.

Mä olen jo liian väsynyt kaikkeen jatkuvaan muutokseen ja häslinkiin, haluan kotiin. Ya Allah.

Allahin siunausta ja varjellusta teille kaikille!

Inga kommentarer:

Skicka en kommentar